Orimattila / Taustaa ja ajatuksia
Turvallisuus- ja ympäristöjohtaja, energiatekniikan diplomi-insinööri.
Uskon ihmisen vapauteen rakentaa omaa elämäänsä. Yhteiskunnan tehtävä on turvata tämän edellytykset ja huolehtia siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen ympäristö.
Tutustu ajatuksiin ↘
01 / Tausta
Olen Saku Salminen Orimattilasta, viiden lapsen isä ja energiatekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen teollisuuden ympäristö- ja turvallisuustehtävissä.
Työn ja perhe-elämän lisäksi olen mukana kotikaupunkini päätöksenteossa. Toimin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa sekä Orimattilan Asunnot Oy:n hallituksessa. Olen täydentänyt osaamistani myös HHJ-koulutuksella.
Politiikkaan tuon käytännön kokemusta työelämästä, päätöksenteosta ja suurperheen arjesta. Uskon, että edustuksellinen demokratia toimii parhaiten, kun mukana on ihmisiä erilaisista taustoista.
02 / Arvot ja tavoitteet
Hallinto ja instituutiot ovat keinoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Niitä on voitava uudistaa, kun ne eivät enää palvele tarkoitustaan. Uudistusten rinnalla on turvattava vapaus, perusturva, sivistys, oikeusvaltio ja luonnon elinvoimaisuus.
Ihmisellä tulee olla vapaus rakentaa omanlaistaan elämää ilman tarpeetonta yhteiskunnan ohjausta. Vapaus koskee niin henkilökohtaisia valintoja, työntekoa, yrittäjyyttä kuin omaisuuttakin. Vapauteen kuuluu vastuu omista teoista sekä muiden ihmisten oikeuksien ja yhteisen ympäristön kunnioittaminen. Jokaisen ihmisarvo on ehdoton, riippumatta hänen saavutuksistaan tai taloudellisesta asemastaan.
Luonnon arvo ei riipu siitä, miten ihminen pystyy sitä hyödyntämään. Meillä on vastuu säilyttää luonnon monimuotoisuus ja elinkelpoinen ympäristö myös tuleville sukupolville. Luonnonvarojen hyödyntäminen ja taloudellinen kehitys ovat mahdollisia, mutta niiden aiheuttamille haitoille on asetettava rajat. Erityisesti peruuttamattomia luontomenetyksiä on vältettävä.
Jokaisella tulee olla todellinen mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan lähtökohdistaan riippumatta. Laadukas koulutus, yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen ja mahdollisuus kehittää osaamistaan ovat tämän perusta. Oikeudenmukaisuus ei edellytä tasapäistämistä, mutta yhteiskunnan on turvattava jokaiselle ihmisarvoisen elämän edellytykset.
Alla on keskeisiä poliittisia tavoitteitani ja ajatuksiani siitä, mihin suuntaan Suomea pitäisi kehittää.
Suomen talous tarvitsee kasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden ongelmia ei voida ratkaista loputtomalla velkaantumisella, mutta myöskään pelkät menoleikkaukset eivät riitä. Meidän on kyettävä tuottamaan enemmän hyvinvointia käytettävissä olevilla voimavaroilla.
Talouskasvua syntyy, kun yritykset investoivat, ihmiset tekevät työtä, uutta teknologiaa otetaan käyttöön ja osaaminen kehittyy. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda näille mahdollisimman hyvät edellytykset sen sijaan, että toimintaa tarpeettomasti rajoitetaan.
Haluan keventää ja yksinkertaistaa verotusta erityisesti työnteon, yrittäjyyden ja investointien kannustimien vahvistamiseksi. Verotuksen kokonaisuudessa on kuitenkin huomioitava myös julkisten palveluiden rahoitus sekä taloudellisen toiminnan ympäristövaikutukset.
Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka ei keskity vain nykyisten resurssien jakamiseen, vaan myös uuden vaurauden luomiseen.
Ihmisellä tulee olla mahdollisimman suuri vapaus päättää, miten hän tekee työtä ja rakentaa toimeentulonsa. Yhteiskunnan tehtävä ei ole määrätä yhtä oikeaa tapaa osallistua työelämään, vaan luoda edellytykset palkkatyölle, yrittäjyydelle ja muille työn tekemisen muodoille.
Työnteon pitää aina kannattaa. Sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa lisätyöstä jää käteen vähemmän rahaa. Haluan myös lisätä työntekijän ja työnantajan sopimusvapautta. Samalla tarvitaan selkeät lainsäädännölliset vähimmäisehdot sekä toimiva oikeusturva.
Sosiaaliturvan tulee olla nykyistä yksinkertaisempi, ennakoitavampi ja vähemmän byrokraattinen. Sen tehtävänä on turvata ihmisarvoisen elämän edellytykset myös silloin, kun ihminen ei voi osallistua työelämään. Sosiaaliturvan tulee mahdollistaa erilaiset elämäntilanteet ja tukea ihmisen vapautta tehdä omia valintojaan.
Työelämän muuttuessa yhteiskunnan tulisi keskittyä ensisijaisesti ihmisten toimeentulon, osaamisen ja uusien mahdollisuuksien turvaamiseen sen sijaan, että pyritään säilyttämään yksittäisiä työpaikkoja hinnalla millä hyvänsä.
Edullinen, vähäpäästöinen ja toimitusvarma energia on Suomen tulevaisuuden keskeisiä kilpailutekijöitä. Energiapolitiikka on ennen kaikkea myös talous-, teollisuus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Runsas, vähäpäästöinen ja luotettava energian saatavuus luo edellytyksiä uusille investoinneille, teollisuudelle ja taloudelliselle kasvulle.
Haluan Suomen tavoittelevan määrätietoisesti uutta energiaintensiivistä teollisuutta ja teknologisia investointeja. Tämä edellyttää sähköntuotannon, siirtoverkkojen ja kulutuksen ennakoivaa kehittämistä. Ydinvoima, uusiutuvat energialähteet, energiavarastot ja kulutusjoustot ovat kaikki mahdollisia osia toimivassa energiajärjestelmässä. Ratkaisujen pitää perustua niiden todellisiin kustannuksiin, hyötyihin ja ympäristövaikutuksiin.
Teknologinen murros koskee koko yhteiskuntaa. Tekoäly, automaatio ja digitalisaatio voivat muuttaa perusteellisesti niin yritysten toimintaa kuin julkisten palveluiden tuottamista. Meidän pitäisi suhtautua tähän ennen kaikkea mahdollisuutena uudistaa vanhentuneita toimintatapoja.
Teknologian kehitystä ei tarvitse seurata sivusta. Suomen tulee panostaa osaamiseen, tutkimukseen ja toimintaympäristöön, jossa uusia ratkaisuja voidaan kehittää ja ottaa käyttöön. Tavoitteena on oltava korkeampi tuottavuus, taloudellinen hyvinvointi ja ympäristön kannalta kestävämpi yhteiskunta.
Suomen julkishallinnon rakenteet ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana, eivätkä ne kaikilta osin enää vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeita. Hallinnon tehtävänä on palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin, ei ylläpitää olemassa olevia organisaatioita ja toimintatapoja niiden itsensä vuoksi.
Haluan uudistaa julkista hallintoa perusteellisesti. Päällekkäisiä toimintoja on vähennettävä, prosesseja yksinkertaistettava ja digitalisaation sekä tekoälyn mahdollisuudet hyödynnettävä nykyistä paremmin. Uudistusten tavoitteena tulee olla paitsi kustannustehokkuus, myös laadukkaammat ja helpommin saavutettavat palvelut.
Hallinnon tehostaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa päätösvallan etääntymistä kansalaisista. Päinvastoin hallinnollisten rakenteiden uudistamisen rinnalla pitäisi kehittää demokratiaa ja lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa enenevissä määrin heitä koskeviin päätöksiin.
Nykyteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen ja suoraan vaikuttamiseen. Näitä keinoja on kehitettävä ennakkoluulottomasti!
Toimiva terveydenhuolto ja ihmisarvoinen hoiva kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tarpeellista hoitoa oikea-aikaisesti, riippumatta hänen taloudellisesta asemastaan tai asuinpaikastaan.
Julkisen vallan on vastattava terveyspalveluiden saatavuudesta ja rahoituksen kestävyydestä. Palveluiden tuottamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Olennaisinta ei ole palveluntuottajan omistusmuoto, vaan hoidon laatu, saatavuus, vaikuttavuus ja kokonaiskustannukset.
Terveydenhuollon tarpeet kasvavat, mutta yhteiskunnan käytettävissä olevat voimavarat ovat rajalliset. Siksi meidän on uskallettava arvioida, miten resursseja käytetään ja millaisilla toimintatavoilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon terveyshyötyä.
Rajalliset resurssit merkitsevät myös vaikeita valintoja. Hoidon kohdentamisen on perustuttava avoimiin, lääketieteellisesti perusteltuihin ja vaikuttavuutta huomioiviin kriteereihin. Päätöksenteossa on kuitenkin aina kunnioitettava ihmisarvoa ja yksilön oikeuksia.
Tavoitteena on oltava terveydenhuolto, joka kykenee uudistumaan ja turvaamaan laadukkaan hoidon myös tulevaisuudessa.
Kannatan avointa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus liikkua, tehdä työtä ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Työperäinen maahanmuutto voi vahvistaa Suomen osaamista, yritystoimintaa ja taloudellista kehitystä.
Työperäisen maahanmuuton rinnalla Suomella on kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksiin perustuvia velvoitteita tarjota suojelua sitä tarvitseville. Maahanmuuton eri perusteet on tärkeää tunnistaa, eikä niitä pidä käsitellä yhtenä ja samana kysymyksenä.
Kotoutumisen onnistuminen edellyttää sekä yhteiskunnan tukea että maahan muuttavan ihmisen omaa aktiivisuutta. Kielen oppiminen, koulutus, työelämään osallistuminen ja yhteiskunnan toimintatapojen tunteminen auttavat rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.
Jokaisella on oikeus omaan kulttuuriinsa, uskontoonsa ja elämäntapaansa. Samalla kaikkia koskevat samat lait, perusoikeudet ja yhteiskunnalliset pelisäännöt. Yksilönvapaus tarkoittaa myös sitä, ettei kenenkään oikeuksia saa loukata kulttuuriin tai perinteisiin vedoten.
Maahanmuuttopolitiikan tulee olla johdonmukaista. Sen sääntöjen on oltava selkeitä, päätösten oikeudenmukaisia ja väärinkäytöksiin on voitava puuttua tehokkaasti.
Viiden lapsen isänä tiedän, että lapsiperheen arki on paljon muutakin kuin taloudellisia laskelmia. Se on jatkuvaa työn, perheen, aikataulujen ja erilaisten tarpeiden yhteensovittamista. Samalla lapset tuovat elämään paljon sellaista, jonka arvoa ei voi mitata rahassa.
Perhepolitiikassa on huomioitava erilaiset elämäntilanteet ja kunnioitettava perheiden valinnanvapautta. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole määritellä yhtä oikeaa tapaa elää perhe-elämää. Erilaisten perhemuotojen on oltava yhdenvertaisessa asemassa, ja perheillä tulee olla mahdollisuuksia tehdä omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisuja.
Lapsiperheiden arkeen vaikuttavat taloudellisen toimeentulon lisäksi esimerkiksi asuminen, palveluiden saatavuus sekä mahdollisuudet sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Näiden toimivuuteen voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisilla päätöksillä.
Syntyvyyteen vaikuttavat kuitenkin myös asiat, joita ei ratkaista pelkillä taloudellisilla kannustimilla. Tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa tulevaisuuteen voi suhtautua luottavaisesti ja jossa lapset ovat luonteva, hyväksytty osa yhteistä arkea.
Perheellistyminen on aina henkilökohtainen valinta. Yhteiskunnan pitäisi ennen kaikkea huolehtia siitä, etteivät tarpeettomat taloudelliset tai käytännölliset esteet estä toivottua perheellistymistä.
Suomen on kyettävä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan myös muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Uskottava maanpuolustus, yhteiskunnan kriisinkestävyys ja toimiva oikeusjärjestelmä ovat itsenäisen ja vakaan yhteiskunnan perusta.
Suomen turvallisuus ja taloudellinen hyvinvointi ovat vahvasti sidoksissa kansainväliseen yhteistyöhön. Eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö sekä toimivat kansainväliset instituutiot ovat keskeisiä välineitä yhteisten ongelmien ratkaisemiseen.
Suomen tulee puolustaa kansainvälisesti oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä kantaa vastuunsa yhteisestä turvallisuudesta.
03 / Päätöksenteko
Olen tottunut työelämässä lähestymään ongelmia selvittämällä ja analysoimalla niiden todelliset syyt, joiden pohjalta lähden asioita ratkaisemaan. Mielestäni samaa ajattelutapaa tarvitaan myös politiikassa. Ensin pitää ymmärtää, mitä ollaan ratkaisemassa ja miksi. Ja mitä tavoitellaan. Sen jälkeen voidaan vertailla vaihtoehtoja, niiden kustannuksia ja vaikutuksia.
Politiikassa pyrin välttämään puolueideologista siiloutumista. Haluan pystyä kannattamaan perusteltuja ehdotuksia riippumatta niiden esittäjästä ja tarvittaessa myös kyseenalaistamaan oman puolueeni näkemyksiä.
Haluan, että päätöksillä saavutetaan mahdollisimman paljon todellista hyötyä. Samalla on muistettava, ettei kaikkea arvokasta voi mitata rahassa. Perusoikeudet, ihmisarvo ja luonnon säilyminen asettavat päätöksenteolle reunaehdot. Päätösten vaikutuksia on tarkasteltava myös pitkällä aikavälillä, jotta tämän päivän ratkaisuilla ei tarpeettomasti heikennetä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.
En usko, että nykyisiä rakenteita pitää säilyttää vain siksi, että niihin on totuttu. Uudistuksia tarvitaan, mutta niiden on ratkaistava todellisia ongelmia.
Pidän tärkeänä myös kykyä muuttaa mielipidettä. Päätöksiä on tehtävä käytettävissä olevan tiedon perusteella, ja jos tieto muuttuu, myös johtopäätöksiä pitää voida arvioida uudelleen.
04 / Kirjoitukset
Olen kirjoittanut yhteiskunnallisista kysymyksistä muun muassa Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa. Alla muutamia kirjoituksiani.
Kirjoitukset kuvastavat ajatteluani niiden julkaisuhetkellä.
PISA-tulosten heikkeneminen herättää huolta, mutta mittaammeko koulutuksessa oikeita asioita? Tulevaisuuden koulun on annettava valmiuksia maailmaan, jota emme vielä tunne.
Datakeskukset ja teollisuuden sähköistyminen kasvattavat sähkön kysyntää. Energiantuotantoa, sähköverkkoja ja uusia ydinvoimaratkaisuja on tarkasteltava osana Suomen tulevaisuuden teollista kehitystä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti esiin kysymyksen vapauden ja demokratian puolustamisesta. Oikeus vapauteen ei ole itsestäänselvyys, vaan sen säilyminen edellyttää myös vastuuta.
Luonnonsuojelua ei pidä tarkastella yksinomaan metsien hiilinielujen kautta. Luontotyyppien ja paikallisen lajiston säilyminen ansaitsevat oman painoarvonsa ympäristöpolitiikassa.
Metsäomistuksen verotusta uudistamalla voitaisiin luoda uusia kannustimia vapaaehtoiseen metsänsuojeluun ja sovittaa yhteen taloudellisia sekä ekologisia tavoitteita.
05 / Keskustellaan
Yhteiskunnallisiin kysymyksiin on harvoin yksinkertaisia vastauksia. Haluan kuulla erilaisia näkemyksiä, haastaa omia ajatuksiani ja keskustella myös niiden kanssa, jotka ovat kanssani eri mieltä.
Jos jokin kirjoituksissani tai tavoitteissani herättää ajatuksia, ota yhteyttä. Kuulen mielelläni näkemyksiä, kysymyksiä ja ehdotuksia siitä, miten Suomea pitäisi kehittää.